Diskursu S.E Abrao Saldanha Iha Enseramentu National Youth Bootcamp

By Media DNICT 03 Desembru 2020, 08:47:13 TLs JUVENTUDE
Diskursu S.E Abrao Saldanha Iha Enseramentu National Youth Bootcamp

Fotografia : Diretór Jerál Juventude no Desportu David Tomas de Deus akompaña hela atividade National Youth Bootcamp molok hato’o Sekretáriu Estadu Juventude no Desportu Nia Mensajen Iha Enseramentu Akampamentu Juvenil ne’ebé halao iha Salaun João Paulo II, Comoro Dili, (18/11/2020). Imajen/DNICT


SUA EXCELLENSIA SEKRETARIU ESTADU JUVENTUDE NO DESPORTU, ENG. ABRÃO NOKOSIKU SALDANHA, NIA DISKURSU IHA SEREMONIA ENSERAMENTU NATIONAL YOUTH BOOTCAMP NE’EBÉ ORGANIZA HUSI INpaktu YOUTH TIMOR-LESTE NO TIMORESE YOUTH INITIATIVE FOR DEVELOPMENT IHA SALAUN JOÃO PAULO II, COMORO

(Diskursu Lee Husi Diretor Jeral Juventude no Desportu, Sr. David Tomas de Deus)

 

Díli, 18 Novembru 2020

Sua Excellencia Ambassadora Estadus Unidus Amérika iha Timor-Leste ka ninia Reprezentante

Kolega sira Komisaun Organizadora eventu BootCamp ida ne’e, husi INpaktu Youth Timor-Leste no Timorese Youth Initiative for Development (TYIFD)

Ha'u nia Maluk Joven sira,

Distintus Konvidadu sira hotu,

Uluk nanain, ha’u hakarak atu hato’o Sua Excellencia Sr. Sekretariu Estadu Juventude no Desportu nia deskulpa tamba ohin labele mai marka prezensa iha ne’e hamutuk ho itaboot sira hotu. Ohin, Sr. Sekretariu Estadu, haktuir ba Sua Excellencia Sr. Primeiru Ministru nia orientasaun, akompaña Sua Excellencia Sr. Prezidente da Repúblika nia vizita iha munisipiu Ermera.

Nune’e mak Sr. Sekretariu Estadu delega ha’u mai hato’o hela diskursu ne’ebé mak Sr. Sekretariu Estadu prepara ona ba seremonia enseramentu ida ne’e.

Excelencia sira,

Maluk joven sira

Distintu Konvidadus sira hotu,

Ho laran ksolok boot mak ohin ha’u bele fila fali mai dala ida tan hamutuk ho itaboot sira iha ne’e, no sai sasin ba susesu loron neen bootcamp ne’ebé itaboot sira hala’o tiha ona.

Ha’u hein katak maluk joven partisipante sira tomak aproveita didiak ona buat hotu ne’ebé mak komisaun organizadora organiza no fornese ona ba itaboot sira durante loron 6 ne’e nia laran. Ha’u mós hein katak ita boot sira bele lori fila fali ba itaboot sira idaidak nia familia no komunidade buat hotu ne’ebé mak imi aprende hamutuk ona iha ne’e.

Ba ida ne’e, ha’u hakarak hato’o ha’u nia parabens no agradesimentu ba INpaktu Youth Timor-Leste no Timorese Youth Initiative for Development (TYIFD) ba organiza ona eventu ida ne’e. Parabens mós tamba fo ona espasu ba joven Timor oan sira hodi mai hamutuk iha ne’e, durante loron 6 nia laran, explora sira nia potensia, sira nia kapasidade no ajuda mós sira hare oinsa mak sira bele kontribui diak liu tan no ativu liu ba ita nia rain nia dezenvolvimentu.

Hanesan itaboot sira hatene, balu rona bebeik ona no balu kala foin mak atu ona primeira vez iha ne’e ohin, katak nu’udar Sekretariu Estadu Juventude no Desportu, ha’u iha fiar ida forte katak ita joven sira iha kapasidade no iha potensia atu fo solusaun ba problema oinoin ne’ebé ita rasik hasoru, ita nia rain no Mundo tomak enfrenta.

Fiar ida ne’eduni mak halo ha’u hatúr vizaun polítika “FOIN-SA’E MILLENNIAL FORSA KRIATIVA” hodi sai hanesan matadalan ba polítika, programa no atividade sira hotu ne’ebé SEJD hala’o iha area juventude iha ha’u nia mandatu ida ne’e.

Maluk sira,

Ha’u haksolok lós tamba atividade bootcamp ne’ebé mak itaboot sira hala’o durante loron 6 nia laran ne’e, kontribui mós ba implementa vizaun polítika ida ne’e. Ha’u nota ho satisfasaun boot, areas prioridade tolu ne’ebé mak sai fokus ba bootcamp ida ne’e; engajamentu cíviku, jestaun ba meiu ambiente no rekursu naturais, no mós turizmu sustentavel. Fokus iha area sira ne’ebé mak SEJD prioritiza tiha ona no sei kontinua liu tan ba oin.

Ha’u kumpriende katak to’o iha loron ikus ida ne’e, husi grupo juventude sira ne’ebé mak mai hamutuk iha bootcamp ida ne’e, grupo tolu mak selesionadu ona atu hetan fundu ruma husi National Youth Fund ne’ebé mak INpaktu ho TYIFD iha atu bele implementa ideia/projetu ne’ebé itaboot sira hakarak atu implementa. Ha’u hakarak atu hatete katak ha’u iha interesse boot atu hatene diak liu tan kokna-ba projetu tolu ne’ebé mak selesionadu ona. Liuliu oinsa mak projetu tolu ne’e atu implementa iha komunidade nia leet no sira nia sustentabilidade ba oin.

Excelencia sira,

Maluk joven sira

No Distintu Konvidadus sira hotu,

Tinan oin, 2021, Sekretaría Estadu Juventude no Deportu sei hala’o serbisu barak iha baze ho joven sira iha area tolu ne’ebé mak sai fokus ba itaboot sira bootcamp ida ne’e, para alem de area selseluk hanesan desportu. Ha’u bele hare iha dalan mai ita atu halo serbisu hamutuk hodi fo oportunidade ba ita nia maluk joven sira explora posibilidade hotuhotu no buka dalan solusiona kestoins sira ne’ebé sira enfrenta lorloron.

Hahu tinan oin, Sekretariu Estadu Juventude no Desportu hakarak atu dinamiza diak liu tan inisiativa no atividade juventude sira nian no mós inisiativa no atividade desportu iha baze.

Atu temi buat balu deit, Sekretaría Estadu Juventude no Desportu sei serbisu hamutuk ho entidade sira hanesan Ministeriu Turizmu Komersiu no Industria, liuliu Vice-Ministra Turizmu Komunitariu no Kultural atu hare oinsa mak fo espasu no enkoraja ita nia joven sira atu partisipa ativu liu tan iha dezenvolvimentu turizmu iha Timor-Leste.

Sekretariu Estadu Juventude no Desportu mós sei serbisu hamutuk ho Sekretaría Estadu ba Kooperativa atu dinamiza liu tan joven sira nia inisiativa produtivu iha baze. Hamutuk ita sei loke dalan atu lori ita nia joven sira fila fali ba kampu atu hala’o atividade produtivu sira iha ita nia komunidade nia leet, iha ita nia suku no aldeia sira.

Tinan oin mós, Sekretariu Estadu Juventude no Desportu serbisu hamutuk ho Sekretariu Estadu Meiu Ambiente sei mobiliza joven sira halo jestaun ne’ebé diak liu tan ba ita nia meiu ambiente no mós prezerva ita nia rekursu natural sira hanesan bee no aihoris sira. Tinan ida ne’e Sekretaría Estadu rua ne’e hahu tiha ona ho estabelesimentu “Brigada Defensor Meiu Ambiente” ne’ebé mak kompoin husi joven sira deit. Tinan oin, ita sei haboot no haforte liu tan serbisu hamutuk ida ne’e no hare hela mós oportunidade serbisu hamutuk sira seluk atu tau matan ba ita nia meiu ambiente.

Alem de halo serbisu hamutuk ho entidade estatál sira, hanesan balu ne’ebé mak ha’u temi tiha ona, Sekretariu Estadu Juventude no Desportu mós sei serbisu hamutuk ho organizasaun naun governamental no grupo juventude sira. Serbisu hamutuk sira ne’ebé mak sei bele fo espasu ba ita nia maluk joven sira explora sira nia potensia iha area oinoin, expresa sira nia kapasidade no talentu hodi kontribui ativu liu tan ba ita nia rain nia dezenvolvimentu.

Ha’u nia maluk joven sira,

Iha jornada ida ne’e, hanesan Sekretariu Estadu Juventude no Desportu, ha’u konta nafatin ho itaboot sira nia apoiu no kooperasaun atu ita bele fo duni dalan ba ita nia maluk joven sira ho kbiit oituan ne’ebé ita iha.

Permite ha’u atu iha pontu ida ne’e, hato’o ha’u nia agradesimentu ba maluk joven sira hotu ne’ebé durante ne’e la kole halo serbisu oinoin ho joven sira iha ita nia komunidade nia leet la sura sira nia kolen.

Liuliu ohin, ha’u hakarak atu rekoñese ezemplu diak ne’ebé ita nia maluk joven ida, ha’u subliña, joven feto ida ne’ebé ohin hamutuk ho ita iha ne’e, hatudu ona. Ha’u hakarak konvida ita hotu atu basa liman forte ida ba ita nia maluk joven ne’e, ita nia feton Lania, Nelania Lopes Doutel Sarmento.

Husi istoria oituan ne’ebé mak ha’u akompaña, Lania hahu ninia jornada ida ne’e wainhira nia sei tur hanesan estudante no hetan oportunidade ba tuir programa YSEALI nian, Young Southeast Asian Leadership Initiative, ne’ebé mak ita nia belun sira husi Estadus Unidus America oferese.

Fila husi YSEALI nia programa ne’e, mak Lania hahu toma iniativa oinoin ho nia maluk joven sira seluk, atu fo espasu no ajuda empodera ninia maluk joven sira seluk iha Timor-Leste, inklui liu husi serbisu sira hanesan bootcamp ba juventude ida ne’e.

Hafoin hetan tiha kbiit oituan, aprende tiha matenek balu iha programa YSEALI ne’ebé nia tuir, Lania fila fali mai hakarak fahe buat sira ne’ebé nia hatene ho nia maluk joven Timor oan sira.

Maluk sira,

Ho ida ne’e, ha’u hakarak atu konvida ha’u nia maluk joven partisipante sira hotu iha eventu ida ne’e, atu fila fali imi idaidak nia suku no aldeia sira, buka dalan fahe kbiit oituan ne’ebé imi hetan ona iha ne’e ho ita nia maluk joven sira iha ne’ebá. Buka ajuda sira explora sira nia potensia iha ita nia suku no aldeia sira. Alen de matenek no kbiit oituan ne’ebé itaboot sira hetan ona husi loron 6 ne’e, ha’u konvida itaboot sira atu bele hetan mós inspirasaun husi joven sira hanesan Lania no sira seluk iha ne’e no iha ita nia komunidade nia leet, ne’ebé sempre hakarak no hatudu sira nia vontade atu buka dalan hakbiit sira nia maluk joven sira seluk.

Ha’u konvida itaboot sira atu sai foin-sa’e inspirador iha itaboot sira idaidak nia komunidade no ba ita nia maluk joven sira. Ha’u husu deskulpa ba kolega sira seluk, ha’u la’os atu gava Lania liu fali sira seluk, maibé ha’u cita Lania nia ezemplu atu motiva no inspira ita joven sira kona-ba importansia atu fahe, importansia hakbiit malu, importansia husi fahe buat ne’ebé ita iha ba malu.

Excelencia sira,

Maluk joven sira

No Distintu Konvidadus sira hotu,

ha’u hakarak hakotu ho nota kiik ida ba INpaktu Youth Timor-Leste ho TYIFD no husik hela ida ne’e hanesan dezafiu ida mós.

Ha’u nota katak atividade sira barak mak itaboot sira hala’o iha ne’e, dokumentu sira barak mós, mak halo iha lian ingles. Ida ne’e importante no útil tebtebes tamba lian Ingles bele lori ita nia joven sira ba realidade rejional no internasional.

Maibé, ha’u dezafia itaboot sira atu iha ita nia rai laran, buka atinji ita nia maluk joven barak liu tan ho inisiativa sira hanesan ne’e. Nune’e, bele ajuda sira eplora sira nia potensia no ajuda hakbiit ita nia maluk joven sira barak liu tan, inspira joven barak liu tan atu partisipa ativu liu iha prosesu dezenvolvimentu iha nivel hotuhotu iha ita nia sosiedade iha seitor hotuhotu.

Ha’u konvida itaboot sira hotu atu hamutuk ita bele hatudu mai ita nia an rasik, ba ita nia sosiedade no ba Mundu katak “FOIN-SA’E MILLENNIAL FORSA KRIATIVA” ida duni. Forsa ne’ebé parte husi solusaun, la’os parte husi problema.

OBRIGADU




Hakerek Komentariu Iha Facebook

Hakerek Komentariu Iha Account Facebook

Hare Komentariu Hotu-Hotu

Hakerek Komentariu